Friday, April 20, 2012

Leokina Qhocha

This text constitutes the myth of the origin of the precolumbian nation Cañari of Ecuador. The title means: "Lake Leokina". It narrates the following events:

A giant snake was born of Lake Leokina. In turn, this snake gave birth to the human race. Then she taught them civilization. After a time, some bad men and women made the snake angry, who reacted by attacking all human beings. The men and women sought help from Lake Leokina. The Lake tied up the snake with its rivers and buried it at the bottom of the lake. And so mankind could enjoy peace and fraternity again. This myth explains the ancient custom of making offerings to lakes.

SPANISH
Leokina Qhocha

Este texto constituye el mito de origen de la nación precolombina Cañari del Ecuador. El título significa "El lago Leoquina". Relata los siguientes sucesos:

Una serpiente gigante nació del lago Leoquina. A su vez esta serpiente procreó a los seres humanos. Luego ella les enseñó la civilización. Después de un tiempo, unos hombres malos enfadaron a la serpiente, quien reactionó con atacarles a todos los seres humanos. Los seres humanos recurrieron al lago Leoquina por ayuda contra su madre la serpiente. El Lago le ató a la serpiente con sus ríos y la enterró en el fondo del lago. Así los hombres podían gozar de paz y fraternidad entre sí otra vez. Este mito explica la costumbre antigua de ofrendar a los lagos.

Aquí sigue una traducción al quichua ecuatoriano:

QUECHUA
Liukina Kucha

Kay Ecuador llaktapi rukukunaka willan kashna:

Ancha ancha ñaupapachapi, nin, karka shuk manchanaypa hatun amaru; kay manchanaypak amaruka llukshimushka karka shuk Liukina nishka kuchamanta.

Ñukanchik runakunata kay amaruka wacharka. Paypak wiksamanta llukshimurka warmikuna. Ñauparak karikuna llukshimurka, katipi warmikunaka.

Kay amaruka yachachirka runakunata chakrakunata rurana, chaki yapunatapash rurachirka. Warmikunamanka kurka Mama Ninata, paypak kununakunata katishpa runacunaka kallarirka wayramantawan tamiamantawan katari chukllakunapi.

Shuk puncha, shuk mana alli runakuna, mana allikunata ruraskamanta, piñachirka amarutaka; chaymanta paypak ruashkamanta piñarishpa kallarirka runakunata wañuchi, paykunapak chakrakunata puchukachi paypak venenoyuk kirukunawan manchanaypa hatun ancha sinchi chupawanpash, maykanmi hakanninashina karka. Ayllukuna chinkarka, chay runakunata pimi mana amarumanta mitikurkachu, llakilla amaruka wañuchishka karka.

Chaykipa chay runakunaka kuchamanta mañarka jarkachun. Kutin Mama Liukinaka, paykunamanta llakishpa, yanapayta mañarka puyukunamanta wayrakunamantapash. Shuk ancha piña makanakuy karka; kuchapak yaku chirpuyarishpa timpuhurka shuk manchanaypak kaparishkawan; chaymanta kinkraykunamanta shitarishpa panpakunata pukrukunatapash huntachirka...

Shuk puncha, piña yakukunawan waskakunawanshinalla, ancha hatun piña yakukunawan Mama Liukina watarka paypak hataririk puchukachik wawata, kutin kasilla sakirishpa, pamparka chay paypak amaruta wiñaypak watashkata kuchapak uku pampapi. Manaña kutin runakunata mikunmanchu, mana kutin paykunapak llaktakunata puchukachinmanpashchu, nishpa. Tukuy allipi kawsankunaman, ayllumashikunakari allpata tarpui tukunkunaman llanpu shunkuyukta, wawkikunashinalla, shuk taytapak wawakunashinalla nishpa.

Chayrayku runakuna kuchakunaman kamarikunata kuk karka, "mama kucha" nishpa, imarayku chay kuchakuna talliri ushankunaman, millay wiwakunata rikurichinkunamanpash.

3 comments:

  1. Hi there.
    You did a good job with your blog, but you had to write a myth by your own following the steps I gave you.

    Grade: 4.0

    ReplyDelete
  2. Hi there.

    You didn´t publish the colombian tribe ritual!!!

    Sorry.

    ReplyDelete
  3. Hi there.

    You didn´t publish the colombian tribe ritual.

    Sorry.

    ReplyDelete